Työturvallisuuslaki muuttuu 1.6.2023 alkaen

Aiemman hallitusohjelman tavoitteena oli vahvistaa julkista taloutta edistämällä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, työssä jaksamista sekä vähentää ennenaikaista poistumista työelämästä. Tämän tavoitteen tukemiseksi työturvallisuuslakia päätettiin tarkentaa ja nuo lakiin tehdyt muutokset astuvat voimaan 1.6.2023 (Laki työturvallisuuslain muutoksesta 222/2023).

Mikä muuttuu lakimuutoksen myötä?

Lakiin tehdyt muutokset ovat ensisijaisesti tarkennuksia aiempaan lain sisältöön. Muutosten tavoitteena on selventää työnantajille nykyisiä työturvallisuusvelvoitteita, jotta lakia osataan soveltaa työpaikoilla paremmin. Vaikka lakimuutoksen ja tarkennusten yhteydessä puhutaan erityisesti ikääntyvistä työntekijöistä muutokset voivat koskea kaikkia työntekijöitä eri elämänvaiheissa.

Esimerkiksi työturvallisuuslain 8 pykälää, joka koskee työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, on lakimuutoksella selvennetty siten, että työnantajan tulee huomioida myös työntekijän henkilökohtaiset edellytykset työssä suoriutumiselle. Lakimuutos ohjaa määrittelemään myös mahdollisesti tarvittavia yksilöllisiä toimenpiteitä, sillä yleiset riskienhallinnan toimenpiteet eivät välttämättä ole yksilötasolla riittäviä. Yksilötason tekijöitä voivat olla ikään ja toimintakykyyn liittyvien tekijöiden lisäksi esimerkiksi kielitaitoon liittyvät asiat. 

Vastaavasti työturvallisuuslain 10 pykälässä ohjataan kartoittamaan työn vaaroja eri ikäisten työntekijöiden näkökulmista. Tätä lainkohtaa on usein ajateltu nuorten työntekijöiden kannalta, mutta lakimuutos ohjaa huomioimaan jatkossa aiempaa laajemmin myös ikääntyvien työntekijöiden näkökulmat. Tietyt riskit, kuten vaikkapa kaatuminen, voivat olla ikääntyneelle työntekijälle seurauksiltaan vakavampia kuin nuoremmille työntekijöille.

Myös vuorotyön sekä digitalisoitumisen on ajateltu kuormittavan ikääntyneitä työntekijöitä eri tavalla kuin nuorempia työntekijöitä. Tämän muutoksen tarkoituksena on laajentaa riskien arvioinnin näkökulmia huomioimaan monen ikäiset työntekijät, ei sinällään lisätä arviointiin uutta osa-aluetta.

Lakimuutos tuo mukanaan myös tarkennuksia työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioimiseen. Lisäksi raskaana olevan työntekijän turvallisuutta koskevat säädökset laajenevat koskemaan myös äskettäin synnyttäneitä sekä imettäviä työntekijöitä.

Uusia näkökulmia tuttuihin käytäntöihin

Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, perehdytys ja epäkohtiin puuttuminen ovat jo ennestään olleet keskeinen osa työnantajan turvallisuusvelvoitteita. Mikäli yrityksessäsi on jo entuudestaan huomioitu erilaiset riskit ja vaarat monipuolisesti eri työntekijäryhmien näkökulmista, voivat näiden muutosten vaikutukset jäädä maltillisiksi.

Jo ilman lakimuutostakin on jokaisessa yrityksessä hyvä pohtia aika ajoin riskinarviointien ajantasaisuutta, vaarojen merkittävyyttä eri työntekijöiden näkökulmista sekä mahdollisuutta edesauttaa työn turvallisuutta ja sujuvuutta yksilötasolle kohdistetuilla keinoilla.

Myös työntekijöiden tulee olla aktiivisia ja kertoa työssään havaitsemistaan turvallisuuspuutteista ja epäkohdista – tämä on hyvä käytäntö, jolla voidaan yhteisvoimin puuttua pieniin haasteisiin ennen kuin niistä kehittyy isompi ongelma.