Maksuluokkauudistuksen myötä TyEL-maksut voivat nousta yllättäen jo yhdestä pitkittyneestä kuntoutuksesta.
Suurtyönantajien TyEL-vakuutuksen maksuluokkamalli uudistui vuoden 2024 alussa, ja ensimmäiset maksuluokkavaikutukset voivat realisoitua 2026 lopulla. Uudistus vaikuttaa maksuluokan määräytymiseen. Tavoitteena on kannustaa oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja kuntouttamiseen sekä parantaa maksuluokkamallin toimivuutta ja riskivastaavuutta. Lisäksi työkykyhaasteisten ja ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamisen kynnystä pyritään pienentämään.
Muutos kannustaa erityisesti ennakoivaan toimintaan
Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli kannustaa oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja kuntouttamiseen. Maksuluokkamallin uudistus tuo muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yli kaksi vuotta kestäneet kuntoutustuet maksuluokkavaikutuksen piiriin.
Maksuluokkamalli
Maksuluokkamalli on suuria työnantajia koskeva työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmalli, joka määrittää TyEL-maksuun sisältyvän työkyvyttömyyseläkemaksun tason. Mallissa on 11 maksuluokkaa, ja jokainen suuri työnantaja sijoittuu tiettyyn luokkaan työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten perusteella.
Maksuluokka eli omavastuuaste määräytyy vertaamalla yrityksen työntekijöiden työkyvyttömyyskustannuksia keskimääräisiin työkyvyttömyyskustannuksiin. Maksuluokkamallin piiriin kuuluvat työnantajat, joiden palkkasumma on 2,25 miljoonaa euroa vuodessa.
Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk korostaa, että työnantajien näkökulmasta avainasemassa on erityisesti seurata kuntoutustukea saavien työntekijöiden tilannetta sekä toteuttaa heidän työkyvyn palauttamista tukevia toimenpiteitä, kuten ammatillisen kuntoutuksen ratkaisujen hyödyntämistä. Uudistuksen keskeinen tavoite onkin kannustaa erityisesti ennakoivaan toimintaan työkyvyn tukemisessa.
Työnantajan eläkemenon kannalta on olennaista verrata, miten yrityksen työkyvyttömyyseläkekustannukset suhteutuvat keskimääräisiin kustannuksiin. Kuitenkin jo yksittäinen työkyvyttömyyseläke saattaa tuoda merkittävän lisäkustannuksen työnantajan lakisääteiseen eläkevakuutusmaksuun. Työnantajan potentiaalisen eläkemenon voidaankin katsoa kasvavan nimenomaan pitkittyneiden kuntoutustukien huomioon ottamisen myötä. Näin ollen ajantasaisen tilannekuvan ylläpidon ja aktiivisen työkyvyn tukemisen taloudellinen merkitys korostuu entisestään maksuluokkamallin uudistuksen myötä.
Työkyvyn tukeminen varhaisessa vaiheessa
Mikäli työkyvyttömyyden taloudellisia vaikutuksia halutaan kontrolloida, on Schugkin mielestä varmistettava, että työkykyjohtamisen perusprosessit sekä vastuut ovat selkeitä ja työkyvyn tukeminen aloitetaan varhaisessa vaiheessa. Työkyvyttömyysriskien hallinnan kannalta sairauspäivärahajakso on ratkaiseva vaihe. Sen aikana on tärkeää pitää tiiviisti yhteyttä työntekijään sekä varmistaa, että niin terveydenhuollossa kuin työpaikalla etsitään aktiivisesti ratkaisuja sekä tehdään kaikki mahdollinen yksilön työkyvyn palauttamiseksi. Organisaatioissa tulisikin olla selkeät pelisäännöt sille, ettei yhteys työntekijään katkea ja tämä jää pidemmäksi aikaa työelämän ulkopuolelle ilman aktiivista tukea.
Schugkin mukaan viime aikoina eri yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin huoli kuntoutustuen piirissä olevista ja kuntoutustuelle mahdollisesti siirtyvistä henkilöistä, jotka eivät ole enää työsuhteessa. Maksuluokkavaikutus kohdistuu sille työnantajalle, jonka kanssa henkilöllä on ollut viimeisin työsuhde ennen eläketapahtumaa, eli yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden alkua.
Työsuhteen päätyttyä työnantajalla ei ole mahdollisuutta tilanteen seurantaan ja kuntoutusprosessiin vaikuttamiseen, kun henkilö ei ole esimerkiksi työterveyden piirissä. Työeläkeyhtiö saa tietoa yksilön tilanteesta esimerkiksi saapuvien hakemusten ja lääkärinlausuntojen muodossa, mutta ei voi luovuttaa entiselle työnantajalle tietoa hakijan työkyvystä ja sen ennusteesta. Tämä on hyvä ymmärtää esimerkiksi työkyvyttömyystilanteita arvioitaessa: onko työsuhteen päättäminen ainoa vaihtoehto, vai löydetäänkö keinoja tukea yksilöä haastavan tilanteen yli työjärjestelyillä tai vastaavilla toimilla.
Schugk korostaa, että uudistus ei välttämättä tarkoita pitkittyneiden kuntoutustukien tapauksessa työeläkemaksujen nousua, koska työnantajan maksuluokka määräytyy sen perusteella, millaisia työnantajan työkyvyttömyyskustannukset ovat verrattuna keskimääräisiin työkyvyttömyyseläkekustannuksiin. Uudistuksen voimaantulo vuonna 2024 tarkoittaa sitä, että yli 2 vuotta kestäneiden kuntoutustukien maksuluokkavaikutus realisoituu työnantajilla aikaisintaan vasta vuoden 2026 lopulla.
Uudistuksen muita vaikutuksia
Pitkittyneiden kuntoutustukien maksuluokkavaikutus on vain yksi osa uudistusta. Muista uudistuksista Schugk nostaa esille erityisesti sen, että yli 55-vuotiaana uusina työntekijöinä palkattujen henkilöiden mahdollisista työkyvyttömyyseläkkeistä ei aiheudu jatkossa maksuluokkavaikutusta. Muutoksen toivotaan madaltavan vanhempien henkilöiden palkkaamiseen liittyvää kynnystä.
Kolmantena uudistuksena yksittäisen tapauksen maksuluokkavaikutus pienenee asteittain tulevien vuosien aikana. Muutos tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä maksuluokkamallin mukainen omavastuu pienenee 60 prosenttiin aiemmasta tasosta. Siten jatkossa suurempi osa työkyvyttömyyseläkemaksusta määräytyy keskimääräisen maksutason kautta, ja omavastuuosuuden merkitys on vastaavasti pienempi. Muutos johtaa siihen, että korkeammissa maksuluokissa työkyvyttömyysmaksu laskee ja alhaisimmissa maksuluokissa se nousee.